Latasin HS Veden suunnittelupäällikkö Jarno Laineen esityksen nettiin hänen luvallaan. Siitä löytyy hyvää perustietoa aiemmin vedettömän tai kaivovedessä olleen kiinteistön liittämisestä vesihuoltoverkostoon. Esitys on katsottavissa täällä (kannattaa suurentaa koko ruudulle, jotta pienistäkin teksteistä saa selvän):
http://www.slideshare.net/kylakaava/vanhan-raitin-vesihuolto-2112012
Satu:
- Tärkeimpiä syitä hoitaa jätevesien käsittely kuntoon (tavalla tai toisella) ovat alueen viihtyvyys ja hygienia. Paikallisesti vesistöön valuvilla jätevesillä voi olla hyvinkin suuri merkitys myös järven rehevöitymiseen, eikä varmasti kukaan halua myöskään uida omissa tai naapurin likavesissä.
- Viemäröinnin lisäksi muita vaihtoehtoja ovat nykyaikaiset kuivakäymälät, esimerkiksi polttava käymälä.
- Etukäteen yleisöltä tulleen pyynnön mukaan mainitsin pikaisesti myös Hauhon kaukolämpöverkostosta, joka kannattaa muistaa jos pohtii lämmitystavan valintaa.
Jarno:
- Kun aikaisemmin vedetöntä tai kaivovedessä ollutta kiinteistöä liitetään verkostoon on huomioon otettavia asioita: mm. vanhat putket on painetestattava ja kaivovesi on erotettava vesijohtovedestä, lisäksi rakennusta on sitten aina lämmitettävä talvellakin. Talvella kylmillään oleville rakennuksille on ratkaisuja, esim. ns. mittarikaivo tai ulos sijoitettava mittarillinen itsetyhjentyvä vesiposti.
- Hän esitteli normaalit kustannukset verkostoon liityttäessä millä tahansa alueella (ks. itse esitys). Hän korosti, että pumppaamo ei ole mikään erityislaite vaan monella kaava-alueellakin (esim. Siirissä) normaali kustannus.
- Vanhalle raitille on tehty yleissuunnitelma 2005. Suuri osa alueesta on jo verkoston piirissä, ja monet voisivat halutessaan jo liittyä. Jos verkostoa halutaan laajentaa, sitä pitäisi alkaa toteuttaa pienempinä osakokonaisuuksina, siten että ratkaisut räätälöidään liittyjien tarpeisiin. Se tapahtuisi siten, että liittyjä hankkisi oman putkisuunnittelijan, ja sitten liittyjä, hänen putkisuunnittelijansa ja HS Vesi hakisivat yhdessä ratkaisun liittymiseen. Jokaisen täytyy itse miettiä, onko vedenkulutus niin suurta, että verkostoon kannattaa (taloudellisesti) liittyä. Vakituiset haluttaisiin mielellään verkostoon, koska silloin jätevettä syntyy huomattavasti enemmän kuin mökeillä.
Jarnon esityksen ja keskustelun perusteella muutamat naapurit muodostivatkin jo yhteenliittymän ja ryhtyivät saman tien selvittämään asiaa, hyvä! Tärkeä on nyt huomata, että verkostoa rakennetaan tarpeen perusteella. Sitä ei siis rakenneta valmiiksi maahan odottamaan mahdollisia tulevaisuudessa liittyjiä, vaan ainoastaan liittymiseen sitoutuminen johtaa verkoston rakentamiseen siellä, missä sitä puuttuu. He, jotka ovat vesihuollosta aidosti kiinnostuneita sekä halukkaita ja kykeneviä investoimaan, voivat nyt lähteä selvittämään asiaa HS Veden kanssa räätälöiden.
Muilta osin keskustelu vanhan raitin vesihuollon puutteesta voitaisiin ainakin minun mielestäni lopettaa, sillä ei vesihuoltoyhtiö millään alueilla rakenna verkostoaan ilman liittyjiä. Kustannukset ovat mitä ovat, ja ne määräytyvät tasapuolisin periaattein kaikkialla. Vanhan raitin alue on maastollisesti haastava, mikä voi aiheuttaa lisäkustannuksia, mutta mitään "vanharaittilisää" HS Veden liittymismaksuissa ei ole.
Vuonna 2011 hyväksytyn jätevesiasetuksen mukaan kaikkien viemäriverkostojen ulkopuolisten kiinteistöjen on saatettava kiinteistönsä jätevedenkäsittely asetuksen mukaiseksi vuoteen 2016 mennessä. Viemäröinti ei suinkaan ole ainoa ratkaisu, mutta tavalla tai toisella vanhan raitin kiinteistöt joutuvat seuraavan neljän vuoden kuluessa ratkaisemaan asian.
terveisin Satu
